keskiviikko 27. lokakuuta 2021

Shakespearen Globe

Kuka William Shakespeare?
• 23.4.1564 –23.4.1616
• Vauraan kahdeksanlapsisen käsityöläisperheen kolmas lapsi
• Avioitui 18-vuotiaana ja sai Anna-vaimonsa kanssa kolme lasta
• Näyttelijä, kirjailija, teatterinjohtaja
• Perusti Lontooseen Globe-teatterin
• Näytelmiä 37: Kesäyön unelma, Romeo ja Julia, Hamlet, Macbeth, Otello

Opiskeluaikana innostuin Shakespearesta. Kirjallisuuden loppuvaiheen opinnoissa valitsin hänen tuotantonsa erikoistumisen kohteeksi, lähinnä Hamletin takia. Hamlet nimittäin on Raskolnikovin sukulaissielu.

Kanaalin kautta kohti synnyinkotia
Viimeisen tentin jälkeen aloin suunnitella matkaa Stratford-upon-Avoniin, jossa Shakespeare on syntynyt. Suomalaiset matkanjärjestäjät eivät tarjoa pakettia englantilaiseen pikkukaupunkiin, joten sinne päästäkseen täytyi ajaa Calais’hen ja ylittää Kanaali. Autolautta Doveriin oli opiskelijalle pöyristyttävän kallis, varsinkin kun oli tottunut Ruotsin-laivojen hintoihin.

Kanaalin yli pääsi monella lautalla, mutta sattumalta valitsin yhtiön, joka oli vuokrannut aluksensa Viking Linelta teknisine henkilökuntineen. Suomalaisia autoja ei siihen aikaan tainnut kovin paljoa kulkea Kanaalin liikenteessä, koska meidät kutsuttiin kahville messiin. Ulos ajaessa nauratti, kun suomipojat viittoivat punaisen pikkuautomme puikkelehtimaan jonon takaa rampille ennen rekkoja ja muita matkustajia.

Vasenta kaistaa Warwickshireen
Ajoimme suoraan Stratford-on-Avoniin, joka on Warwickshiren kunnassa Keski-Englannissa. Kaupunkiin on Lontoosta kutakuinkin 130 kilometriä, Doverista vähän enemmän. Mitään haltioitumista en kokenut tullessani Henley Streetille, jossa Williamin isän John Shakespearen talo sijaitsi. Talo oli aivan kaupungin keskustassa, vanha ja sympaattinen tudortyylinen rakennus. Se oli yllättävän iso, minkä tulkitsin perheen vaurauden merkiksi. Kotimuseo oli sisustettu tavan mukaan ajan huonekaluilla ja tavaroilla, jotka eivät todennäköisesti kuuluneet mutta jotka olisivat voineet kuulua Shakespearen perheelle. Kehto, sänkyjä, puupöytiä, penkkejä, käsityöläisen työkaluja. Alkuperäisimmän kosketuksen kirjailijaan tarjosivat jykevä kivilattia ja tulisijat.

Ensimmäiseltä Shakespeare-matkalta ostin kirjailijan kootut teokset ja synnyinkotia esittelevän postikortin. Kirja on edelleen hyllyssä, mutta kortti sen välistä on kadonnut.

Salaliittotarinoita Stratfordin miehestä
Osa Williamin elämänvaiheista voidaan todentaa asiakirjoista. Hänen tiedetään syntyneen, avioituneen ja saaneen lapsia Stratfordissa. Todennäköisesti hän kävi paikallista oppikoulua, koska isä John eteni käsityöläisestä pormestariksi. Asiakirjojen mukaan William peri synnyinkotinsa vanhempien kuoleman jälkeen ja osti kaupungista myös toisen talon. Todistetusti hän kuoli vuonna 1616 Stratfordissa ja tuli haudatuksi seurakuntansa Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon. Kuoleman jälkeen synnyinkodin peri tytär ja tämän kuoltua sisaren lapsi. Kirjailijan suoria jälkeläisiä ei ole elossa, mutta hänen sisarensa jälkeläisiä elää edelleen.

Pitkiä jaksoja kirjailijan elämästä on kuitenkin hämärän peitossa. Uran alkua ja etenemistä ei tunneta juuri ollenkaan, vaan asiakirjoista tutun Stratfordin miehen ja Lontooseen ilmestyneen teatteriammattilaisen väliin jää seitsemän vuoden musta aukko. Tiedonpuute on innostanut elämäkerturit täyttämään aukon vaihtoehtoisilla tarinoilla. Onpa kirjailijan koko olemassaolo kyseenalaistettu. Shakespearea on epäilty jonkin tuon ajan oppineen aatelismiehen nimimerkiksi. Kirjailijan tietämys tuntui nimittäin liian laajalta ja tuotanto liian laadukkaalta tuntemattoman maalaiskynäilijän luomaksi.

Loukkaus aamiaispöydässä
Majoituimme kaupungin ulkopuolelle bed and breakfast -majataloon. Vieraita oli vain muutama, ja aamiaista söimme pyöreän pöydän ääressä kahden iäkkään opettajanaisen kanssa. Keskustelu kääntyi tietenkin Shakespeareen. Olin juuri lukenut salaliittoteorioita siitä, kuka todellisuudessa oli kirjoittanut Shakespearen nimellä julkaissut näytelmät. Sen perusteella heitin huolettomasti: ”In fact, we know very little about who Shakespeare actually was.” Toinen opettajista loukkaantui ulkomaalaisen röyhkeydestä: ”Oh no, we certainly do know a lot of him.” Opettaja oli sekä oikeassa että väärässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ja nyt jotain ihan muuta – Sotapäiväkirjat

Astrid Lindgrenin lastenkirjat tuntevat kaikki. Aikuisen Astridin arjen kohtaa sotapäiväkirjoissa, jotka on kirjoitettu vuosina 1939–1945 mu...