• 15.9.1890 –12.1.1976
• Syntyi Torquayssa amerikkalais-englantilaisen perheen kolmantena lapsena.
• Naimisissa kaksi kertaa: Archie Christie 1914–1928, Max Mallowan 1930–1976.
• Ainoa tytär Rosalind syntyi ensimmäisestä liitosta 5.8.1919.
• Toimi Punaisen Ristin sairaalassa ja apteekissa ensimmäisen maailmansodan ajan.
• Rikosromaaneja 78, lisäksi kokoelmia, kertomuksia ja näytelmiä.
• Stylesin tapaus, Kuolema Niilillä, Idän pikajuna, Eikä yksikään pelastunut
• Kirjoja käännetty 104 kielelle ja myyty arviolta 2 miljardia.
• Kirjoitti myös useita romaaneja salanimellä Mary Westmacott.
Englannin yläluokan elämää
Agatha Miller syntyi hopealusikka suussa yläluokkaiseen perheeseen Torquayn lomakaupungissa. Amerikkalaisen isän tulot virtasivat tasaisesti sijoituksista, ja hänen pääasiallinen työnsä oli vistin peluu klubilla, jonne hän vetäytyi aamupäiväksi, kävi kotona lounaalla ja palasi taas kustannuspaikalleen iltapäiväksi. Isä oli hauska ja hyväluontoinen, joita ominaisuuksia ei Agathan mielestä arvosteta tarpeeksi. Äiti oli vakavamielisempi ja keskittyi perheen hyvinvointiin sekä ajalle tyypillisiin päivälliskutsuihin.Taloudesta huolehtivat palvelijat ja lapsenhoidosta Agathan rakastama Nursie-hoitaja.
Idyllinen Torquayn lomakaupunki muistaa Agatha Christietä monin tavoin. Törmäät kirjailijaan puistossa, rannalla ja museossa. Samoin Torquay on läsnä Christien romaaneissa: ”Devonin ja Cornwallin rantoja ei pidetty enää liian kuumina, kun merenrantalomakultti vakiintui vuonna 1922” (Varjossa auringon alla).
Illallisia, tanssiaisia, seurustelua
Perhe asui Ashfieldin kartanossa, jonka vehreät puutarhat kiihottivat Agathan mielikuvitusta. Sisarukset Magde ja Monty olivat vanhempia, ja Agatha loi itselleen mielikuvitusystäviä eikä muita leikkitovereita kaivannutkaan. Omaelämäkerrasaan Vanha hyvä aikani Christie kertoo uskomattoman tarkasti Ashfieldin ajastaan ja kodistaan, jonka yksityiskohdat lastenhuoneen malvanvärisine tapetteineen hän muistaa tarkasti. Lapsuus oli varsin onnellinen, mutta se päättyi isän kuolemaan, kun Agatha oli 11-vuotias. Kuoleman jälkeen äityivät myös perhettä jo muutaman vuoden ajan vaivanneet rahahuolet, joskaan toimeentulosta ei niinkään ollut kysymys vaan pikemminkin elintason säilyttämisestä.
Agatha ei käynyt varsinaisesti koulua vaan sai satunnaisen tuntuisesti kotiopetusta valikoiduissa aineissa. Nuoruusvuosiin sijoittuu kielen, musiikin ja kaikenlaisen kulttuurisen sivistyksen hiomista Pariisissa. Ranskan kieltä kirjailija ripotteleekin romaaneissaan sujuvasti sinne tänne: Mais oui, mais oui! Seurustelu- ja tanssitaitojen kiillottamista jatkettiin Kairossa, jossa Agatha esiteltiin englantilaisille seurapiireille. Omaelämäkerrassa hän kuvaa yksityiskohtaisesti tanssiaisia, kavaljeereja ja iltapukuja. Maailma näyttää olevan juuri niin irrallaan paikallisten todellisuudesta kuin romaaneissakin. Välillä sitä lukijana oikein haukkoo henkeään viktoriaanisesta maailmankuvasta, jonka kyseenalaistamisesta ei ole tietoakaan.
Sairaalan apteekissa myrkyt tutuiksi
Agatha meni ensimmäisen maailmansodan kuohuissa nopeasti ja puolisalaa naimisiin Archibald ”Archie” Christien kanssa. Komea ja tarmokas nuori kapteeni sai Agathan purkamaan aiemman kihlauksensa. Agathan elämä jatkui sodan takia Ashfieldissä avioliitosta huolimatta. Hän pestautui vapaaehtoisena töihin Punaisen Ristin sairaalaan ja jatkoi myöhemmin työskentelyä sairaalan apteekissa. Apteekkiaikanaan hän myös opiskeli farmasian tutkinnon, mistä oli hyötyä rikoskirjailijan uralla. Strykniinit ja muut myrkyt höystävät romaaneita esikoisteoksesta alkaen.
Sodan jälkeen syntyi tytär Rosalind ja perhe muutti Devonista Lontooseen. Jo sodan aikana Christie oli kirjoittanut ensimmäisen salapoliisiromaaninsa Stylesin tapaus. Hän lähetti sen kustantajille, mutta vasta neljän vuoden kuluttua löytyi kustantaja, joka oli halukas julkaisemaan esikoisteoksen. Kirjaa myytiin noin 2 000 kappaletta, mikä oli esikoiskirjailijalle hyvä tulos mutta ei kuitenkaan ylittänyt kustantajan palkkiorajaa. Agatha sai Stylesin tapauksesta lopulta vain 25 punnan korvauksen, kun se julkaistiin lehdessä jatkokertomuksena. Romaani kuitenkin avasi pitkän kirjailijanuran, joka alkoi pikku hiljaa tuottaa taloudellistakin tulosta.
Avioero ja oman elämän mysteeri
Omaelämäkerrassaan Christie kuvaa joitain ajanjaksoja yksityiskohtaisesti, mutta sivuuttaa kokonaan varsinaisen mysteerin eli avioeron aikaisen katoamisensa. Avioeron kriisivaiheessa hän jätti tienviereen tyhjän autonsa matkatavaroineen poliisin ja lehdistön kummasteltavaksi. Eroa hankkinut aviomies joutui katoamisesta epäilyksenalaiseksi, kunnes puoliso vihdoin löytyi vihjeen perusteella pohjoisenglantilaisesta hotellista, johon hän oli kirjautunut aviomiehen uuden ihastuksen nimellä. Uutisotsikoita nostattanut tapaus kuitattiin aikanaan melko epäuskottavasti muistinmenetyksenä, eikä asiaan saatu sittemminkään muuta selitystä.
Agatha toipui raskaasta erosta ja avioitui pari vuotta eron jälkeen reilusti nuoremman arkeologi Max Mallowanin kanssa. Pariskunta eli yhdessä aina Agathan kuolemaan asti.
