Rikos ja rangaistus – mikä on oikein ja mikä väärin?

Rikoksen ja rangaistuksen päähenkilö Raskolnikov on oikeustieteen opiskelija. Hän elää rahattomana pietarilaisessa kopperossa Heinätorin lähellä osoitteessa Stoljamja 5. "Hänen pieni kammionsa sijaitsi korkean, viisikerroksisen talon ylimmässä kerroksessa, ihan katon rajassa, ja muistutti pikemminkin kaappia kuin ihmisasuntoa." Raskolnikov on köyhyyden masentama ja suree niitä uhrauksia, joita perhe joutuu hänen vuoksensa tekemään.

Pietarilaiset kerrostalot porraskäytävineen ja sisäpihoineen tuovat mieleen Dostojevskin kuvauksen Raskolnikovin asuinoloista. Julkisten rakennusten ja asuintalojen kunnossa on vinha ero.

Kurjassa asunnossaan Raskolnikov hellii ajankohtaista aatetta ihmiskunnan kahtiajaosta valioihmisiin ja alamaisiin. Valioille kaikki on sallittua, koska heillä on uskallus ottaa kohtalo omiin käsiinsä. Alamaiset on tuomittu ikuisiksi uhreiksi, joilla ei ole rohkeutta kääntää kohtaloaan.

Sattumalta Raskolnikov kuulee kahvilassa keskustelun, josta saa idean oman elämänkulkunsa kääntämiseen. Jos haittaihmiset estävät edistyksen, valioihmisillä on lupa ja jopa velvollisuus eliminoida heidät. Olisiko tässä Raskolnikovin mahdollisuus pelastaa itsensä ja perheensä?

Kaksijakoinen päähenkilö, kaksijakoinen juoni
Raskolnikov päättää ryhtyä valioihmiseksi ja lähtee asunnostaan kohti Srednjaja podjacheskaja ulitsaa. "Matka ei ollut pitkä; hän tiesi aivan tarkasti, kuinka monta askelta hänen talonsa portilta: tasan 730.” Tästä tapahtumat alkavat vyöryä jännityskertomuksen tapaan.

Romaanin toiminnallinen jännitys huipentuu jo alkuluvuissa ja jatkuu poliisin kissa-hiirileikkinä. Toiminnallinen juoni saa kuitenkin rinnalleen psykologisen jännityskertomuksen. Päähenkilön tiedostamaton minä alkaa ottaa yliotetta tietoisesta minästä. Raskolnikovin rationaalinen ja epärationaalinen puoli käyvät dialogia hänen mielessään ja ympärillä olevat henkilöt heijastavat samaa ristiriitaa.

Jännitteinen kaksijakoisuus näkyy sekä romaanin henkilöhahmoissa että sen rakenteessa. Henkilöt peilaavat Raskolnikovin kahta vastakkaista olemuspuolta. Kun hän kohtaa uhrin, hän muuttuu rationaaliseksi valioihmiseksi; valioihmisen tapaaminen puolestaan nostaa hänessä pintaan epärationaalisen uhrautujan. Toiminnallinen juoni saavuttaa huippukohdan alussa, psykologinen juoni kirjan lopussa.

Raskolnikovin asunto Stoljamja 5:ssä oli ylimmässä kerroksessa. ”Se oli kuuden askelen mittainen koppi; keltaiset, pölyiset ja repaleiset seinäpaperit tekivät sen mitä surkeimman näköiseksi.”