Kafka-museossa näytettiin elokuvaa 1900-luvun taitteen Prahasta. Kuva kiersi niitä paikkoja, joissa Kafka oli vuosisadan vaihteessa kulkenut ja joissa minä ynnä muut matkailijat kuljimme hänen jalanjäljissään. Ällistyin, miten tunnistettavia ja tutunoloisia nuo kaikki paikat olivat, vaikka aikaa on kulunut yli sata vuotta. Ajattomuuden kokemus oli sama kuin Kafkan teksteissä. Kaikki voi muuttua, ilman että mikään olennainen muuttuu.
Oikeusjuttuja päivä- ja yötyönä
Romaaninsa nimestä huolimatta Kafka ei itse ollut mikään nälkätaiteilija vaan valmistui Kaarlen yliopistosta oikeustieteen tohtoriksi ja työskenteli vakuutusjuristina. Juridiikka tarjosi palkkatyön, ja sen valintaan vaikutti myös se tosiasia, että juutalaiselle ei ollut sijaa hallinnossa. Kafkan juridiset virkakirjoitukset on julkaistu ja jopa käännetty englanniksi. Päivätyö näkyy myös kaunokirjallisten tekstien teemoissa.
Kafka valmistui Kaarlen yliopiston oikeustieteen laitokselta tohtoriksi. Yliopisto on perustettu 1348, ja sen vanhin osa Karolinium on vanhassakaupungissa kävelymatkan päässä keskusaukiolta.
Euroopan juutalaisin kaupunki
Millaista oli olla juutalainen Prahassa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa? Praha oli ennen ensimmäistä maailmansotaa osa Itävalta-Unkaria. Kansallisuusaate ja tšekin kieli vahvistuivat 1800-luvulla, mutta Tšekkoslovakia perustettiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Kaupungissa oli ennen toista maailmansotaa suuri juutalaisyhteisö, arviolta 120 000 henkeä. Juutalaisista suuri osa puhui saksaa, mikä sai tšekit karsastamaan heitä. Toisaalta myös saksalaisyhteisössä heihin suhtauduttiin epäluuloisesti. Kumpaakin kieltä puhuva juutalaiskirjailija ei ollut yhteisöjen eikä vallanpitäjien suosiossa.
Aina ulkopuolinen
Nykyään Kafka ja juutalaisuus ovat näkyvästi esillä Prahassa. Asetelma on tuttu monille menneille ja nykyisille taiteilijoille: omana aikana ei arvostusta tule, eikä sitä tullut Kafkalle myöskään natsien tai kommunistihallinnon aikaan. Nyt me turistit vaellamme Kafka-kohteissa sekä synagogissa, ja kaupunki hyödyntää kaikkea tunnontuskia tuntematta.
Varsinkin synagogat saivat miettimään, onko edes oikein kiertää katsomassa alttareita, toorakääröjä ja esineitä, jotka on muutama kymmen vuotta sitten rikollisesti riistetty niiden omistajilta. Omaisuus varastettiin ja omistajat tapettiin kunnon ihmisten katsoessa vierestä.
Viidestä Prahan synagogasta ehkä mieleenpainuvin oli Pinkasova, jonka seiniin on kirjoitettu 24 keskitysleirin ja kaikkien natsien murhaamien 78 000 Tšekkoslovakian juutalaisen nimet ja syntymäajat. Synagogan toisessa kerroksessa on lasten piirustuksia Theresienstadtin geton ajalta. Piirustukset kuvaavat riipaisevasti arkipäivää Theresienstadtissa, joka oli eräänlainen väliasema matkalla keskitysleirille.
Pinkasovan synagogan seinät ovat täynnä nimiä sekä syntymä- ja kuolinvuosia. Prahan 120 000 juutalaisesta 78 000 murhattiin natsiaikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti