• Kirjoitettu Lähi-idässä 1000 eaa. – 100 jaa.
• Kymmeniä kirjoittajia, vain Paavali ja muutama muu tiedetään varmasti.
• Kristittyjen Raamatussa kirjoja on 66, juutalaisten 24.
• Useita kirjallisuudenlajeja: historioita, elämäkertoja, opetuksia, aforismeja, runoja.
• Raamatun tekstit on kirjoitettu hepreaksi, arameaksi ja kreikaksi.
• Koko Raamattu on käännetty yli 700 kielelle, Uusi testamentti yli 1500 kielelle.
• Raamattu on miljardipainoksillaan bestseller vailla vertaa.
Israel on käsittämättömän pieni maa. Pinta-alaltaan se vastaa kutakuinkin Uudenmaan ja Pirkanmaan aluetta, ja asukkaita on 9,2 miljoonaa. Israelin tunnettuus on kuitenkin toista luokkaa kuin Suomen maakunnilla, hyvässä ja pahassa.
Matkailijalle maan kompakti koko on eduksi. Tel Avivin kentältä voi suhahtaa muutamassa tunnissa minne tahansa. Tosin vain periaatteessa, ei käytännössä. Joillain alueilla kulkua hidastavat kapeat ja ruuhkaiset tiet, joillain tarkastuspisteiden jonot.
Israel tulee tutuksi jo alakoulun uskonnon tunneilla. Näkyvyyttä pitävät yllä sittemmin uutiset alueen levottomuuksista. Aika ajoin uutisissa vilahtelevat myös Raamatusta tutut paikat Jerusalemit, Jerikot ja Beetlehemit.
Tein ennen matkaa uuden testamentin
Suunnittelin Israelin-matkaa useaan kertaan. Alueella vain tuntui olevan aina jokin kriisi, eikä matkustamista suositeltu. Etsin sopivaa ajankohtaa ja aloin seurata Jerusalem Postia ja paria muutakin paikallista lehteä. Tutkin kartasta ajoreittejä ja Gazan ohjusten lentoratoja, koska niitä satoi pahimmillaan 2000 päivässä reittini moottoritie 6:n tuntumaan. Matkavalmisteluina tein testamenttini, mikä huvitti lähipiiriä.
Lensin vihdoin Tel Aviviin eräänä helmikuun iltana ja matkalla selailin tablettiin ladattua Raamattua. Sen kirjoittajat olivat eläneet seudulla pari kolme tuhatta vuotta aiemmin. Heidän tekstejään on sittemmin painettu, käännetty ja tutkittu enemmän kuin mitään muita kirjoituksia, mutta ilman tekijänpalkkiota ja kirjastokorvauksia. Tekstit kertoivat polveilevaa mutta silti melko yhtenäistä tarinaa maailman luomisesta sen loppuun.
Kirjava teos, kirjava tekijäjoukko
Raamattu on siis kirja mitä suurimassa määrin. Se on kokoomateos, jonka tekstit ovat kirjoittaneet useat Lähi-idässä eri aikoina asuneet kirjoittajat. Juutalaisten Raamattu koostuu kristittyjen Vanhan testamentista, joka sisältää viisi israelilaisten historiaa kuvaavaa Mooseksen kirjaa, runoja ja aforismeja sekä profeettojen opetuksia. Näiden lisäksi kristittyjen Raamattu sisältää Uuden testamentin, joka koostuu Jeesuksen elämäkerroista ja seuraajien matkakertomuksista ja kirjeenvaihdosta. Kokoelma sisältää useita kirjallisuudenlajeja.
Juutalaiset kutsuvat Raamattuaan lyhenteellä Tanak, joka tulee sen osien hepreankielisistä alkukirjaimista Tooran t:stä lähtien. Raamattu-sana tulee kreikan sanasta grammata ’kirjaimet, kirjoitus’, ja raamat tarkoittaa virossa edelleenkin ’kirjaa’ yleisesti. Biblian alkuperä liittyy ’papyrusrullaa tai kirjaa’ tarkoittavaan kreikan sanaan. Raamattuun viitataan usein myös pelkillä kirja-ilmauksilla: Iso kirja, Heliga boken, Good Book.
Monien kansankielten perustana on raamatunkäännös. Kirjoitetun suomen historia alkaa Agricolan kääntämästä Uudesta testamentista. Myös useiden muiden kielten kehityksessä ja vakiinnuttamisessa raamatunkäännös on ollut tärkeänä tukena, esimerkkeinä Lutherin saksannos ja englanninkielinen Kuningas Jaakon Raamattu.
Nykyihminen ei tunnista viittausten lähdettä
Kielet ja kirjat sisältävät valtavasti viittauksia Raamatun sanontoihin ja tarinoihin. Nykyihminen ei yhteyttä välttämättä tunnista, koska yhä harvemmat enää tekstejä lukevat. Silti myös epäilevät Tuomaat saavat jobinpostia ja arvostavat Salomon tuomiota. Arkipuheessa voi heitellä ”helmiä sioille” ja ”pestä kätensä” päätöksistä. Sanonnat elävät, vaikka niiden lähde on unohtunut: ”etsivä löytää”, ”joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa”, ”mitä kylvää, sitä niittää”, ”siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin”.
Raamatun kirjoittajat ovat tallentaneet historiaa, käyttäneet lähteitä ja tulkinneet näkemänsä sekä kuulemansa tarinoiksi hyvässä uskossa. Hämmästyttävää, että yhden teoksen merkitys voi olla niin valtava länsimaisessa kulttuurissa.
Kirjallisuus ja kuvataide sisältävät runsaasti viittauksia Raamattuun. Mikään muu teos ei ole vaikuttanut yhtä paljon länsimaiseen kulttuuriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti